Kaunis talvipäivä!
Aurinko paistaa ja lumi pöllyää!
Opettelen joululahjan käyttöä.
Lumitorvi kannattaa kääntää niin, ettei tuuli tuo lunta kasvoille!
Askartelin ohjaamohytin omakustannushintaan, mutta sitä täytyy vielä kehitellä.

Ihmisen vaellus on jatkuvaa opiskelua. Virheet ovat hyviä opettajia. 
Mitä pahemmin mokaat, sitä syvemmin varoo sen toistumista.
Virheet opettaa onnistumisia enemmin, sillä virheitä tekemällä huomaa oman vajautensa, kun taas onnistumiset saattaa suistaa tuudittautumaan väärään itseluottamukseen, jopa ylpeyteen asti.

Vaikkei virheitä tarvitse tarkoituksella etsiä, saa niistä kuitenkin olla kiitollisia juuri siksi, että niihin sisältyy mahdollisuus suunnantarkistukseen ja kurssin korjaukseen.

Jumalan koulussa näyttäisi olevan niin, että onnistumiset ja epäonnistumiset on mitoitettu hyvin tarkasti. Herra tietää heikkoutemme ja avuttomuutemme.

Jumalan koulussa on hyvä olla silloinkin kun tuiskulumet lyö vastaan ja polut ovat kätketyt. Kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Herraa rakastavat, jotka Hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut!

Siunattua helmikuuta sinulle!

                                                           Sata prosenttia!

Nyt kun elämme tammikuun loppupuolta ja maa on musta, niin päivityskuvasta voimme huomata, että joskus lunta on ollut reilusti. 

Kuvassa yli metrinen kinos!

Silloin oli lumikolalle käyttöä. Aamuin ja illoin sai olla reittiä avaamassa, ja aika-ajoin linko kävi pöllyttämässä väylän maantielle.

Vuoden alku on alennusmyyntien aikaa.

 Markkinavoimat aikaistavat sesonkejaan tuloksen ja tuoton maksimoimiseksi.

 Tuskin juhlapyhät ovat ohitse kun edetään jo markkinoinnissa seuraavaan juhlaan. Niinpä joulukinkkua popsiessa voi jo katsella rakettitarjouksia, ja kun raketit ovat singonneet taivaalle, niin kauppojen vitriineihin on nostettu Runebergintortut ja Laskiaispullat.

Kaupat lupaavat toinen toistaan hurjempia alennuksia ihmisten houkuttelemiseen mammonajumalan markkinoille.

On viittäkymmentä ja setsemääkymmentä prosenttia alennusta luvassa. 

Useinkin suurikokoisten prosenttilukujen yhteydessä mainitaan vain tuoteryhmä, autuaan tietoisesti unohtaen, mistä summasta tuo prosentti lasketaan.

Aikanani sain K-koulutuksessa kauppalaskennossa täyden kympin. Siinä oli kyllä Herran apua oivaltaa oikeaan suuntaan.

Nyt kun kuljemme kauppojen käytävillä, joskus huvittaa noiden prosenttien kanssa kikkailu. 

Niinpä totean kulkiessani tarjouskylttien ohi, että kun en osta ollenkaan niin se on sata prosenttia säästöä jokaisen ohituksen kohdalla.

Yleensähän on niin, että prosentit lasketaan tuotteen korkeimmasta myynnissä olleesta hinnasta ja joskus uutuustuote on hinnoiteltu korkealle vain vaikuttaakseen alennuksineen edulliseksi ostajalleen.

Jumala on periaatteissaan toisenlainen.

Lunastushinta synnin turmeluksessa vaeltavasta ihmisestä oli kertakaikkinen sata prosenttia.

 Tuo lähtöhinta Jumalan Pojan verestä on niin suuri, ettei ole mitään siihen verrattavaa tai rinnastettavaa.

 Sanalla sanoen: Täysi!

Kun Jumala armossaan kutsuu ihmistä käsittämättömän aarteen äärelle, Hän näkee rakkautesa kohteen, pois kulkeneen ihmisen.

Ihmisen täytyy siis olla hyvin arvokas, koskapa hänet niin kalliilla ostettiin, ja hinta maksettiin. Hintaa ei maksettu timanteissa, kullassa, eikä euroissa, vaan Jumalan Pojan, Jeesuksen pyhällä uhriverellä.

Nyt kuka ikinä hyväksyy sielunsa lunnaiksi maksetun hinnan, saa kaikki syntinsä anteeksi. Ei osaprosentteina vaan kertakaikkisesti sata prosenttia!

Samalla täydellä prosenttiluvulla syntinen armahdetaan Jumalan lapseksi ja matkalaiseksi, jonka vaelluksen päässä on Jeesuksen maa ja iankaikkinen ilo sataprosenttisesti.

Nämä kauppojen ja markettien tarjouslaput ja julisteet pitävät siis avoimille sydämille saarnaa Jumalan rakkaudesta sataprosenttisesti!

Kiitos Jumalalle Hänen sanomattomasta lahjastaan!

Jouluisia ajatuksia....

Auringon säteet valaisevat lyhyttä joulukuun päivää. 

Yöllä satanut ohut lumipeite hohtaa puhtaan valkeana.

 Pikkulinnut pyrähtelevät ruokintapaikalla. 

Joulu lähestyy ja sitä lähestytään kovin monenlaisin aatoksin ja mielipitein.

Itselleni uskoontuloni jälkeen on joulun sisältö ja sen viettäminen muuttunut jokseenkin täydellisesti.

Voisin sanoa, että joulun sisältö avautui minulle vasta uskoontulon myötä.

Ensimmäinen jouluni uskovaisena oli kokemuksena hyvin voimakas ja siunaava.

Juuri jouluna koin syvälle sisimpääni, että Jeesus Kristus on minun Herrani ja Vapahtajani.

 Muutamia viikkoja aiemmin, Tuomiosunnuntaina, muutui pieni elämäni kertaheitolla.

Syvä sisäinen ahdistus, sielun hätä, väistyi ja likainen tuntoni puhdistui. Kyynelten padot avautuivat, ja itkemättömät itkut virtasivat kyyneleinä. Olin ylionnellinen.

Ensimmäisenä todellisena joulunani sain sisimpääni myös kutsun Jumalan valtakunnan työhön. Sitä kutsua olen kantanyt nämä vuodet vajaasti, mutta vahvassa luottamuksessa Kutsujan uskollisuuteen.

Minulle joulu on, ja tulee olemaan, Minun Herrani ja Vapahtajani syntymäpäivä.

Tiedän toki, että Herramme syntyi todennäköisemmin Lehtimajanjuhlan aikoihin.

Tiedän, että on opetusta, että on epäraamatullista viettää joulua aikaan, jota on vietetty pakanallisena juhlana.

Kuitenkaan en ole näiden vuosien aikana tavannut ketään, joka olisi viettänyt Jeesuksen syntymäpäivää joulukuun ulkopuolella.

Raamattua lukiessani olen tullut vakuuttuneeksi siitä, että vuosien seuraaminen on halki raamatun ollut hyvin johdonmukaista ja selvää.

Raamattu mainitsee myös maallisten kuninkaiden juhlineen syntymäpäiviänsä.

Eikö meillä, sitä suuremmalla syyllä, ole etuoikeus juhlistaa Herramme Jeesuksen syntymää.

Mielestäni joulu ei kuulu epäjumalille, eikä mikään muukaan ajanjakso tai päivä.

Kaikki päivät ovat Luojan lahjaa meille, ja Hänelle kuuluu niistä kunnia ja kiitos.

Itämaan tietäjät toivat syntyneelle Vapahtajalle lahjoina kultaa, suitsuketta ja mirhaa.

He tiesivät Kuninkaan ja Messian tulleen.

Itse en voi tuoda Hänelle syntistä sydäntä enempää, mutta voin sydämestäni antaa Hänelle kunnian kiitoksen ja ylistyksen.

Joulun Herraa juhlistamme kodissamme kaunistamalla sitä. Joulukuusi, jota jotkut sanovat pakanalliseen riittiin kuuluvana, on kodissamme Jumalan kunniaksi ja Hänen kirkkaudelleen kiitokseksi, aina latvatähteä myöden. Meille joulupuu muistuttaa elämänpuusta, joka siellä ajanrajan tuolla puolen kantaa hedelmänsä ja jonka lehdet ovat parantavaiset.

Room. 14:5 Toinen pitää yhden päivän toista parempana, toinen pitää kaikki päivät yhtä hyvinä; kukin olkoon omassa mielessään täysin varma.

Joka valikoi päiviä, se valikoi Herran tähden.

Jouluun kuuluu risti, sillä Jeesus syntyi kuollakseen, jotta me voisimme kuolla elääksemme. Siksi usko Jeesukseen on enempi, kuin vain aika, jossa laulamme Hoosiannaa.

Pieneen armahdettuun sydämeen kuuluu laulu, joka kantaa vuoden jokaisena päivänä. Minulle on syntynyt Vapahtaja, Kristus, Herra Daavidin kaupungissa.

Rauhallista ja siunattua joulunaikaa!

Millaista leipää sinä syöt?

 Onko siinä lisättynä yhtä ja toista lisäainetta sen rakenteen ja säilyvyyden parantamiseksi? 

Tällä videolla käsittelen aihetta "Elämän Leipä"

Voisiko näillä ajatuksilla ola sinun elämääsi ja uskoasi vahvistavia "hivenaineita"?

1. https://youtu.be/ocP7WGDSfTE
   

 Upea tulkinta laulusta "Uusi laulu Kuninkaalle!"

https://www.youtube.com/watch?v=694D4S8ZBME

Minulla oli ilo löytää Siionkuoron raikas tulkinta minulle rakkaaseen lauluun, jonka sävelet ja sanat sain elämämme vaikeassa tilanteessa Jumalan lohdutuksena.

                                                Kun kuolema kulki läheltä!

Pikkupoikana minulla oli ilo käydä usein Kouvolan uudessa uimahallissa.
 Se oli valmistunut vuonna 1964, ja oli nähtävyys, jota tultiin katsomaan kauempaakin. 
Se oli ulkoapäin entisajan koppalakin näköinen.

Lähes viikottain kävin siellä pulikoimassa lämpimässä vedessä. 

Kotoamme Utinkadulta oli matkaa parisen kilometriä ja jokainen matka oli aina suuri seikkailu pienelle "tokaluokkalaiselle".

Tämän päivän Raamatunteksti sanoo: "Herran enkeli asettuu niiden ympärille, jotka häntä pelkäävät, ja pelastaa heidät". (Psalmi 34:7)

Kauniina kesäpäivänä olin taas jostakin saanut muutaman lantin, joiden tiesin riittävän uimahalliin pääsyyn.

En osannut kuvitellakaan, kuinka lähellä oli elämäni langan katkeaminen tuona päivänä.

Kun uintiaika, reilu tunti, oli kulunut lähdin iloisin mielin kotimatkalle.

Tuo kuvan risteys oli silloin puolta pienempi. Juosta rimputin tien oikean reunan jalkakäytävää kohden poikittaissuunnassa kulkevaa Kalevankatua. 

Vasemmalta lähestyi auto ja olin näkevinäni, että se näytti vilkkua kääntyäkseen oikealle.

Lähdin juoksemaan tien yli.

Auto ei kääntynytkään, vaan jatkoi suoraan osuen minuun.

Törmäys oli voimakas ja minusta tuntui kuin olisin kieppunut ilmassa. Saapas oli lentänyt jalastani pitkän matkan päähän nurmikolle. Tunsin lämpimän veren vuotavan kasvoilleni.

Auton kuljettaja pysähtyi ja kiiruhti kauhistuneena luokseni. Nuorehko mies kumartui puoleeni ja otti minut varovasti syliinsä. Hän kantoi minut autoon ja vei minut Kalevankadun päässä olleeseen terveyskeskukseen.

Koska kysymyksessä oli liikenneonnettomuudessa ollut lapsi pääsin heti hoitoon.
Päässä ollutta haavaa lukuunottamatta olin selvinnyt vähäisin vammoin. Sairaanhoitaja laittoi tikkejä ja kehui kuinka reipas olin tuossa tilanteessa.

Autoa kuljettanut mies odotteli koko toimenpiteen ajan, ja kun minut oli tutkittu, kuljettaja vei minut autolla kotiin.

Koskapa vaatteni ja osin myös kasvoni olivat veriset, mahdoin olla melkoinen näky kotini kynnyksen yli astuessani.

"Herra Jumala!", sanoi äiti kauhuissaan ja kuljettajana toiminut kertasi tapahtuneen.
Olin muutaman päivän pois koulusta ennekuin sinne palasin.

Opettaja piti koko luokalle luennon liikenteen vaaroista ja itse olin ikäänkuin esimerkkinä, kuinka monet vaarat vaanii.

Minun elämäni kohdalla sekunnin osa ratkaisi elämäni.

Jumalalla oli armollinen suunnitelma ja Hän lähetti enkelinsä tuohon hetkeen.

Tapahtuman jälkeenkin usein tein seikkaulumatkoja uimahalliin, mutta kuten arvaat, tuon risteyksen ylittämiseen suhtauduin suurella huolellisuudella ja varovaisuudella.

Siksi syntyvyys laskee!

Viime päivien kestouutiset ovat Trumpin lisäksi ilmastonmuutos ja syntyvyyden lasku.
Nyt kun ulkona sataa, istuin koneen ääreen ja vuodatan ajatuksiani viimeksi mainittuun.

Maamme kulttuuri on muuttunut lapsikielteiseksi.
Vuodessa surmataan kohtuun kymmenentuhatta pientä poikaa tai tyttöä.
Kymmenen vuoden jaksolla olemme menettäneet ihmisen julmuuden takia satatuhatta pientä. Vanhimmat heistä, jos eläisivät, olisivat tänään kolmasluokkalaisia.
Kuntien kyläkouluista yhä suuri osa porskuttaisi elinvoimaisina ja maasudunkin asutus olisi jatkuvuudella turvattuna.

Koulujen opetus on muuttunut ja kasvanut kieroon.
Kristinusko, jossa normaalit perusarvot olivat keskiössä, on poistettu äärimmäiseen marginaaliin.
Tilalle on nostettu luonnottomuus uutena normaalina. 
Pieni poika voi nykyopetuksen mukaan ollakin tyttö tai muunsukupuolinen tai sukupuoleton.
Samoin tyttölapsikin saa opetuksen luonnottomuuden kylvön mukaan.
Jos lapselle opetetaan luonnonvastaisuus normaalina ja luonnollisena, ei ole ihme jos kasvava sukupolvi on hukassa normaalista, luonnonmukaisesta perhemallista.

Lapsen terveyskasvatukseen kuuluu homojen ja lesbojen luonnottomuuden esiintuominen luonnollisena. Tuntuu, että luonnollisempana kuin Raamatun ohjaama miehen ja naisen luonnollinen suhde avioliitossa.

Jos pieni lapsi katselee huoltajinaan kahta isää tai äitiä, miten se voi vahvistaa lapsen identiteettiä normaaliin suuntautumiseen?

Suurin syy väestömme syntyvyyden laskuun on kuitenkin se, että kirkon johtoa myöten on hämärrytetty, mitätöity ja kyseenalaistettu Jumalan Sana.

Nyt katsomme sitä hedelmää, jota Elävän Veden lähteen, se on Jumalan Sanan, hylkääminen tuottaa.

Tuo hedelmä ei ole kaunis eikä kelvollinen, mutta niin on, niinkuin Raamattu sanoo:
Ihminen niittää kylvämänsä sadon.

Riippumatta ihmisen suhtautumisesta uskoon tai uskonnollisuuteen, Jumalan Sana elää ja voi erittäin hyvin.

Jos minun pitäisi ennustaa tulevaa, niin ymmärrän, ellei kansakunnan suunta muutu, niin olemme kansallisen katastrofin kynnyksellä.

Sillä kaikilla mittareilla mitattuna sateet tulevat, muttei lainkaan niin, kuin olemme odottaneet.

Herra armahda meitä!